Hiljaisuutta, pyydän!

Surinaa, hurinaa, pirinää, pärinää....
Joka puolella surisee enemmän ja vähemän. Jos kännykkäni on latauksessa, se surisee. Tietokone hurisee. Pelikoneet suorastaan vinkuu (enkä nyt puhu äänitehosteista). Ilmastointikoneet pitää huminaa ja hurinaa. Kattolamput sirittää kuin heinäsirkat kesällä. Jos menen ulos hiljaisuuteen, havaitsen lähistöllä sähkölinjat, jotka hurisee.
Voidakseen siis olla hiljaisuudessa, pitää talvellakin mennä aika syvälle metsään, kauas teistä ja sähkölinjoista.
Ainoa surina mistä pidän kuuluu tällä hetkellä kellarista. Vaimeata surinaa, pitää kuunnella hyvin tarkasti. Jos kopautan hieman laatikon reunaa surina voimistuu. Hyvä merkki, siellä ollaan hengissä. En häiritse enempää, poistun hissunkissun.
Olen mehiläisten kanssa oppinut kuulemaan erilaista surinaa. Rauhallista ja tasaista surinaa kun kaikki on hyvin, äkäistä, kimeää surinaa kun ukonilma lähestyy, suuttuneen mehiläisen kiukkuista surinaa, emottoman pesän sekasortoista surinaa....
Korva herkistyy ja oppii poimimaan taajuuksia mitä emme tavallisesti kuule tai emme ainakaan kiinnitä niihin huomiota. Nyt kun nuo kaikki äänet ympärillä huomaa - ne alkaa häiritä. Melusaastetta on valtavasti. Ja äänenvoimakkuus on aivan liian kovalla. Bzzzz.

Oheisessa linkissä voi hieman kuunnella surinan sävyjä. Linkki avautuu otsikkoa klikkaamalla.

Sleeping money

Mistä tietää, että Pilvi on kipeä?

-sohvalla makaa kaksi, jotka haisee. Koira...no..koiralta ja minä valkosipulilta.

-hellalla kattilassa lilluu mitä ihmeellisempiä lääkeliemiä.

-notkun netissä enimmän osan päivää koska en jaksa tehdä muutakaan.

-jos terveenä en osaa laskea niin sairaana tuottaa lukeminenkin ongelmia.

-piirustuslehtiöstä alkaa sivut loppua...

Joululomien jälkeen koulut alkoi ja samalla siunaamalla alkoi myös sairastaminen. Vuorotellen minä ja lapset. Ihme kyllä Hullu Renki on vielä toistaiseksi säästynyt. Lienee nauttinut riittäviä määriä hunajaa työn ohessa.

Syksyinen keuhkokuume on vielä hyvässä muistissa, joten tässä ollaan pari päivää nyt hyyyyvin hiljaa, jotta markkinoille lähtö kuitenkin onnistuu lauantaina. Se mikä tässä eniten ärsyttää on, että nyt olisi pää täynnä ideoita mitä pitäisi toteuttaa ja toimia, mitä pitäisi tehdä, jotta homma sujuisi paremmin.

Television tarjontaa

Eilen tuli katsottua Suomi tv:ltä dokumentti mehiläisistä (Kavalat tunkeutujat). Täytyy sanoa, että oli monipuolinen ja mielenkiintoinen dokkari. Ja aina on kiva katsoa ohjelmaa mistä oppii jotain uutta, vaikka mielestäni mehiläisistä jo jonkun verran tiedänkin. Lapsia ehkä eniten säväytti kohta apiterapiasta. Sitä ei nyt nimittäin annettukaan lääkärin injektioina vaan mehiläinen otettiin pihteihin ja siitä kiukustuneena se pisti välittömästi hoidettavaa kun se vietiin ihon lähelle. Ja näitä pistoksia ei annettu ihan mihin tahansa kohtiin vaan nimenomaan akupunktiopisteisiin. Hoitoannos oli muistaakseni noin kymmenkunta pistosta.

Itselleni jäi parhaiten mieleen mehiläisten kouluttaminen "huumekoiriksi". Ja sitä varten on mehiläisellekin kehitetty omat valjaat, jottei ne pörrää sinne tänne =). Vastaavalla tavalla voitiin tutkia esimerkiksi ympäristön saastepitoisuutta tai myrkkyjen ja kaasujen leviämistä. Päätelmäthän tehtiin sillä perusteella, että jos mehiläinen näyttää kieltä niin ympäristö on saastunut tai tutkittavassa kassissa on huumeita.

Dokkarissa esiteltiin myös millaista siirtohoito on elämäntapana amerikassa. Perhe vietti pitkiä aikoja rekassaan asuen kun tuhansien kilometrien matka taittui. Välillä rouva puikkoihin ettei tarvitse pysähtyä kuljettajan levon ajaksi. Pikkumies viihtyi petillään vanhoja valokuvia vaaristaan katsellen. Ja tämä kaikki vain siksi, että mehiläiset pääsevät hyville apajille. -no tuo on vain puolitotuutta, siitä pölytystyöstähän sille yrittäjälle maksetaan.

Toinen asia mikä erityisesti jäi itselleni mieleen oli pätkä kennorakenteesta. Olen sen aina tiennyt, että se on valtavan kestävä rakenne, mutta se, että se on myöskin tilavuudeltaan maksimaalisin, oi minullekin uutta. No se ei sinänsä ihme, laskemistahan en hallitse, mutta kun se näytetään kivasti palikoina, että minkä verran sinne oikeasti mahtuu hunajaa niin aukeaahan se asia tyhmemmällekin. Insinöörithän ovat tämän tienneet jo kauan ja osanneet kennostoa soveltaa autoteollisuudessa ja lentokoneissa ja vaikka missä.

Hyvä pätkä, tykkäsin kovasti.

Vasta nyt huomasin tarkistaa, että voiko tuota dokkaria katsoa netistä ja kyllä!!! Linkki alla, suosittelen!

http://www.suomitv.fi/nettitv/mehil_iset_kavalat_tunkeutujat?day=2011-01-17

Mopo lähti käyntiin

Aikansa yskittyään mopo lähti kuin lähtikin käyntiin. Pientä aamutahmeutta on vielä havaittavissa, mutta henkilökohtainen potkija varmistaa, että nyt ei livetä tavoitteista. Nyt pitää vähän tarkistella työtapoja ja opetella parempia. Työlistat täyttyy hyvää vauhtia ja nyt pitää viivottimenkin pysyä samassa tahdissa, eli jotain pitää saada tehdyksikin jottei lista kasva liikaa mittaa. Työpöytä on siivottu ja kalenterit kaivettu esiin. Vuoden 2011 työstö meneillään, tapahtumia, markkinoita erilaista happeningia.

On tapahtumia joissa olen ollut mukana jo useampana vuotena, ne pitää tänäkin vuonna. Esimerkiksi Äitimaa huhtikuun alussa, paikalliset yrittäjämarkkinat tietysti toukokuussa, Kostia tapahtuma heinäkuussa, Oksalan perinnepäivät elokuussa...

Viime vuonna olin mukana myös Rajatiedon messuilla ja Henki ja Elämä messuilla, joten enköhän ole niissäkin tänä vuonna ja tälle vuodelle olen jo löytänyt uusiakin tapahtumia. Alkaen heti viikon päästä Hyvän olon päivillä Nuutajärvellä. Tapahtumat päivittyvät tarkemmin tiedoin Hunajapilvin nettisivuilla ja facebookissa.

Ja tätä käynnistymistä on sitten hyvä juhlia vapaalla viikonlopulla. =)

Akkujen lataamista

Viime vuosi oli kohtuu rankka ja vauhdikas vuosi. Nyt onkin tovi ladattava akkuja ja ihan ajatuksen kanssa. Tahtoo lukea,lukea,lukea ja köllötellä. Samalla tulee suunniteltua tulevaa vuotta, tapahtumia, koulutunteja, opiskelua, reissuja ja retkiä.

Jotain pitää karsia ja jotain pitää lisätä. Tavara saa kyllä kyytiä, nurkkiin on kerääntynyt kaikenlaista kun ei niitä ole ehtinyt heti siivota pois kun ovat jääneet pieniksi tai ei ole tullut korjattua kun ovat menneet rikki. Lehtiartikkeleita tursuaa joka pinosta ja laatikosta, mehiläisiin liittyviä lehtiä ja kirjoja on alkanut löytyä sieltä ja täältä ja nekin vaativat oman tilansa.

Ja itestään pitää huolehtia -pelkän hunajan ja mehiläisvalmisteiden kanssa pääsee pitkälle, mutta nekään ei pysty pitkään paikkaamaan omia laiminlyötejä =(. Liikkua pitää enemmän, pikkuhiljaa alkaa paljastua missä kunnossa sitä on kun syksyllä kuukauden makasi keuhkokuumeessa... Enkä voi sanoa, että pitäisin siitä mitä paljastuu.

Suursiivous on edessä tuotanto- ja varastotiloille, jotta taas mahtuu kehittelemään uusia juttuja ja tekemään makuhunajia ja muita sekoituksia. Chilihunajaa tulee olemaan saatavilla jatkossakin ja nyt täytyykin varmistaa kunnon chilin saatavuus ja laittaa siemenet tilaukseen, pian on taimien kasvatusaika. -Ettei taas pääse kevät yllättämään.

Mehiläisiä en ole nyt hetkeen käynyt kellarin uumenissa kurkistelemassa, mutta sinnekin täytynee suunnata pikapuoliin ja tarkistella, että kaikki on hyvin.