Kynttiläverstaalla alkaa tapahtua

Joulu se tulla jollottaa ja kynttilälaatikot ammottavat vielä tyhjyyttään. Kumma homma, eikö se vaha muka itsestään sula ja hyppää muotteihin jäähtymään... Kummallista. No kyllä tässä vielä ehtii, mulla on monta yötä aikaa ;)

Kuvassa kaikki keltaisen sävyt ovat täysin luonnollisia vahan värejä, mutta punainen saadaan aikaan okralla. Värin voimakkuus on täysin ranneliikkeestä kiinni, joten lähes jokainen kynttilä on eri sävyinen. Erät teen pieninä koska muotteja on vähän (ovat melko hintavia) ja ettei vain vahingossakaan tulisi montaa samanlaista. Erilaisuus on rikkaus! Nokkoset ja pinaatit on vielä keittelemättä, jotta saisin vihreätä väriä, mutta ehkä huomenna...

Ja muistattehan, että mehiläisvaha on se aito ja alkuperäinen kynttilän raaka-aine jos ammoisista ajoista lähtien. Se palaa kauniisti ja turhia valuttelematta, eikä kärytä.

Koulutunteja tuli tänään pidettyä taas muutama lisää ja kyllä Rauhalan koululla osattiin esittää tosi hyviä kysymyksiä.

Kouluilla kuullaan

Maanantaina alkaa tämän syksyinen rutistus koulutuntien puitteissa. Vaikutusalueena tänä vuonna Valkeakoski ja Kangasalta niitä kouluja mitkä viime vuonna jäivät väliin.
Tarkoituksena tietysti kertoa niin lapsille kuin opettajillekin mehiläisistä, pölytyksen merkityksestä ja hunajasta. Kotitaloustuntien puitteissa tutustutaan hunajan käyttöön ruuanvalmistuksessa.

Taas oppii ympäristökuntia kun seikkailee siellä ja täällä. Joka päivä, jotain uutta...

Kammotukset kaiteella

Näin se meidän kurpitsakekomme jalostuu.
Ongelma on vain kun pakastimet on täynnä sisuskalut ei mahdu sinne jemmaan. Siemenet on kuivattu ja suolattu ja valmiita naposteltaviksi. Pitänee varmaan hapattaa kurpitsaakin.

Tarvitsee varmaan kehittää oikein villi sadetanssi, sillä meillä ei kyllä syyssateita ole ollut. Toissapäivänä tuli 4mm, mutta ei se oikein riitä. Vuotuisesta sademäärästä ei ole tullut kuin alle kolmasosa ja sekin tuli jo keväällä, eikä siis näy kaivonpinnassa laisinkaan. Tilanne ei näytä lupaavalta sillä lämpötilat ovat olleet öisin pakkasella jo toista viikkoa, eikä se päiväksi nouse kuin juuri juuri plussalle.

Kori kukkuroillaan kurpitsoita

Kuten kuvasta voi päätellä meillä kurpitsan pölytys onnistui todella hyvin. Näitä syöpötelläänkin sitten tovin...
Osan näistä piti olla niitä jättiläisiä, mutta viileät ilmat pitivät huolen linjoista... Kyllä näistäkin komeita lyhtyjä saadaan halloweeniä varten.

Ilmat pysyttelevät näillä leveysasteilla tuossa nollan lähettyvillä, mikä tarkoittaa sitä, että mehiläiset muodostavat talvipallonsa ja pysyttelevät sisätiloissa tästä eteenpäin. Emo on jo lopettanut muninnan talviajaksi ja huilailee tuonne helmikuulle asti. Talvipallo muodostuu aina viimeisten sikiöiden päälle, jotta ne pysyvät lämpiminä. Talven mittaan pallo liikkuu sivu / pystysuunnassa sinne missä ravintoa on.
Pesän lämpötila pallon sisällä on ulkoilman lämpötilasta riippumatta 20-30 astetta ja pallon pinnalla vain n. 7 astetta. Lämpötilan säätö onnistuu helposti joko hieman harventamalla tai tiivistämällä mehiläisten välejä.

Toisin kuin kuningatar, tarhaaja ei ehdi tässäkään välissä juuri huilailla.
Kalustoa pitää putsata ja varastossa riittää siivottavaa. Korjattaviakin laatikoita ja kehiä olisi.
Kissa on onneksi päässyt hiirien makuun, joten kakustojen suojeluasiat alkaa olla kunnossa.

Viheliäiset visiot

Kouluttautumisessa on yksi paha puoli.
Se, että aina kun tulee kotiin, pää on niin julmetun täynnä hyviä toteuttamiskelpoisia visioita. Ne tietysti kirjataan ylös ja monia aloitetaankin, mutta sitten alkaa käytännön tasolla tökkiä. Ensin loppuu aika, sitten loppuu tila ja sitten muut resurssit... Pahkeinen. Taas joutuu karsimaan jostain ja se ei ole miellyttävää.

Näin komea oli aamu kun starttasin kohti Hartolaa. -ja liukas.

Hulluja nuo hornetit

Katselin juuri äsken aivan mahtavan dokumentin viasat naturelta herhiläisistä ja japanilaisista mehiläisistä. Ei voi muuta sanoa, kuin, että mehiläinen on fiksu. Ja tuossa taistelulentokoneessa oli yksi hyvin silmiinpistävä vika. Ylikuumeneminen. Taistellessaan mehiläisiä vastaan herhiläinen ensin ryöstää mehiläisen kerrallaan pesään vietäväksi (ruokaa toukille), mutta innostuessaan tappamisesta, tappaa huvikseen mistä johtuen käy niin ylikierroksilla, että tappaa myös itsensä, kuumenemalla liikaa. 35000 mehiläisen yhdyskunnan hävittämiseen sadalta herhiläiseltä meni kolme tuntia.
Eurooppalaisen mehiläisen viaksi koitui liiallinen hyökkäysvimma (porukka ulos pesästä ja vihollisen kimppuun), japanilainen villimehiläinen oli fiksumpi ja antoi herhiläistiedustelijan ensin tunkeutua pesään ja sitten vasta kävivät ylivoimalla kimppuun. Lopulta lämpö tappoi herhiläisen...
Ja tuo budhien kärsivällisyys ja luonnon kunnioittaminen. Itse kun pystyisi edes viidesosaan siitä....
Mutta eräs asia pitää ehdottomasti testata ensi kesänä. Orkideat.

-ai niin, ja arvatkaapa miten japanilaiset juhlivat herhiläispesän tuhoamista!!?
uppopaistavat mokomat ja nauttivat saken kyytipoikina... =)   -kunnon mehiläistarhaajia nuo kollegat auringonnousun maassa.

Tuolla videopätkä Hornets from Hell
http://www.youtube.com/watch?v=R5QxUR-mZVM&feature=fvsr

Pistetään, pistetään propolista poskeen..

               Kuvassa puhdistamatonta propolista.

Kun saisi taas äänensä takaisin, niin puheliaskin voisi olla levollisin mielin ja höpöttää rauhassa.
Torstai-iltana oli Sahalahdella Martta-ilta ja parin tunnin puhuminen veti tämänkin puhemoottorin hetkeksi hiljaiseksi. Kiitoksia Martat, vastaanotto oli loistava.
Propolisuutepullossa pohja kohta häämöttää, kun on sitä tullut "ryypättyä". Kyllä se aina helpottaakin ja polttelu puuduttaa kurkun hetkeksi, laiska kun ei jaksa laimentaa vaan ottaa sen raakana...
Propolis kun uuttuu parhaiten vähintään 40% alkoholiin, mielellään vahvampaan jos on saatavilla.
Propoliksella tarkoitetaan kittivahaa ja nimi tulee kreikan sanoista 'pro' 'polis', ja suomennettuna siis kaupungin puolesta. Tällä aineella mehiläiset tilkkivät pesäänsä ja desinfioivat pintoja. Näin hillitään tautien leviämistä ja pidetään pöpöt kurissa.
Samasta syystä propolista käytetään paljon hygieniatuotteissa puhdistavana, hoitavana ja säilövänä ainesosana.
Mehiläinen kerää propoliksen puiden silmujen pihka/ hartsimaisista aineista ja kuljetetaan pesään samoin kuin siitepöly. Joten propolis sisältää aina hieman myös siitepölyä.
Propoliksesta on löydetty n. 300 erilaista ainesosaa ja n. puolet on balsameja ja hartseja, n. 20-30% vahaa ja rasvahappoja, n. 10% eteerisiä öljyjä sekä n. 5% siitepölyä, hivenaineita, aminohappoja, entsyymejä, flavonoideja.