Joulunrauhaa toitottaa ämyrit joka puolella. Minusta siitä on kyllä rauha kaukana, mutta mars sohvan nurkkaan. Nyt on tullut aika - levätä!

Kun sitä innostuu kaikesta

-Meinaa toisinaan karata mopo käsistä. Pitihän sitä nyt näitäkin kokeilla...Sytykeruusuja. Ideahan on kierrätys, materiaalina siis munakennot ja kynttilänjämät (mullahan niitä jämiä jostain syystä riittää, ja riittää, ja riittää...). Ja lopputulos on eittämättä kaunis, eikö vaan.

Vadille hieman jäkälää, oksia, muutama ruusu, ehkä tonttu tai pari ja a vot- jouluasetelma on valmis.

Ja pyhien jälkeen >> pesään vaan, ilman huonoa omaatuntoa turhista ostoksista tai roskaamisesta. Täydellistä.

Eikös tämä ole sitä Joulun Rauhaa? -vai mitä.. =)

Käämit kärysi, paloi pinna, korvista savu nousi

Markkinameininki nosti tänään tuskahien pintaan. EI-hän se, että ollaan käsityöläisiä SAA tarkoittaa sitä, että ollaan aivan KÄSIÄ käytännön asioissa. Kuten nyt järjestelytoiminnassa esimerkiksi. Tässä on nyt tullut sen verran messuja, markkinoita ja kissanristiäisiä kierrettyä, että alkaa olla jonkinlainen kuva siitä mikä kuuluu markkinoiden järjestäjien tehtäviin ja mitä niihin yleensä ei kuulu.

Mainonta eräs asia mikä niihin ehdottomasti kuuluu. Jos pöytäpaikan hinta on 230e niin kyllä sitä tapahtumaa pitää myös mainostaa, omilla verkkosivuilla vähintäänkin kun sellaiset kerran on olemassa. Ja ympäristössä, paikallislehdessä on tapahtumakalenteri missä on edullista ilmoittaa, some on keksitty..... ARGH!

Saapi nähdä kierränkö kaukaa ensi vuonna vai muuttuuko homma. Luulisin, että aika moni mukana olleista kiertää kaukaa. Valitettavaa, sillä miljöö olisi kiva ja sijainti keskeinen, mutta kauppiaita ei voi vain rahastaa antamatta mitään vastineeksi.

Se, että minä yksin möykkään, että tulkaa markkinoille ei aivan riitä, tarvitaan muitakin.

Nyt sytytän mä kynttilän...

Kynttiläpaja on ollut kiireinen tänä vuonna. Mehiläisvahaa on saanut sulatella ja puhdistella ihan urakalla. Tuossa eilisiä aikaansaannoksia. -Tai no, nuo kaksi punaista kukkaa oikealla eivät ole kynttilöitä vaan sytykeruusuja, pitihän niitäkin kokeilla kun niistä niin kovasti puhutaan. Nämä kynttilät ovat nyt tyrkyllä Lepokodilla Kangasalan Kädentaitajien joulupuodissa (pe 3.12.-su 5.12. klo 12-17 )

Mehiläisvahatuikkujakin on tilattu tänä vuonna, vaikka niitä aikaisemmin ole tehnytkään. Tykkään mehiläisvahasta tuikussa koska mitä itse olen mittaillut se palaa kauemmin kuin steariininen vastaava. Kauniitakin ovat, vaikkakin keltaisesta saattaa joillekin tulla enemmän pääsiäinen mieleen =)

Kun oikein ressi ahistaa

Joulukiireiden keskellä saa olla tarkkana, ettei anna ressille liikaa valtaa. Muuten voi käydä näin...

Sadonkorjuuseminaarin kuulumisia

Forssassa mehiläishoitajat kokoontuivat viikonlopppuna sadonkorjuuseminaaarin puitteissa. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilakin oli paikalla kertomassa kuulumisia mm. investointiavustusten rintamalta. Nyt niihin olisi mahdollisuus myös mehiläishoitajalla, tähän asti mehiläisiin liittyviin investointeihin ei ole saanut kuin korkutukilainaa. Nyt vaan peukut pystyyn, että alaa lähdetään viemään innokkaasti eteenpäin.
Ja karhut keskusteluttivat myös. Ne alkavat monin paikoin olla ongelma ja niinkuin susien kohdalla jo ollaan monesti huomattu, ongelma, mille ei saisi tehdä mitään. Tähänkin odotellaan muutosta.
Lähiruoka on aine mistä Sirkka-Liisa mielellään puhui, ja toivoi ettei tälläisia julkisen sektorin mokahankintoja (ruotsalainen maito Kauhajoella) sattuisi enempää vaan oikeasti kiinnostuttaisiin siitä, mistä se meidän lautasella oleva ruoka tulee. Näin se kaikki työ ja sen tuottama hyöty pysyisi meidän omissa taskuissamme ja saimme kuulla mm. Kainuu-hankkeesta jossa paikkakunnalla oli saatavana vain oman kunnan mehua ja se rahaliikenteen määrä omassa kunnassa oli jotain aivan käsittämätöntä, mikä näin pienellä valinnalla tulee.

Prof. Raija Tahvonen oli kertomassa meille hunajan glykeemisestä indeksistä ja insuliininvasteesta. Yllättävintä ehkä oli se vaihteluväli mikä ulkolaisella ja suomalaisella hunajalla oli. Suomalaisen hunajan keskiarvo GI on 55.
Pelkästään niihin GI arvoihinkaan ei passaa tuijottaa jos syömisiään tarkkailee, koska nautimme yleensä monia eri ruoka-aineita kerralla ja sitä kautta yleensä glykeeminen kuorma jää pieneksi.

Anneli Salonen on taas kovasti tutkinut propolista ja sieltä esille nousevat fenoliyhdisteet.
Mehiläinenhän käyttää propolista tilkitsemiseen ja pesän desinfiointiin. Sillä palsamoidaan tunkeutujat (esim hiiri) joita ei saada pesästä poistettua, näin estetään mätäneminen ja tautien leviäminen, propolis estää bakteerien kasvun pesäolosuhteissa, koska siellähän olisi erittäin otollinen ilmasto pöpöjen kasvaa, lämmintä, kosteaa, ravintoa....
Propolis on peräisin kasvien omista suoja-aineista ja se koostuu mm balsameista, terpeeneistä, hartseista, eteerisistä öljyistä, siitepölystä ja entsyymeistä.
Antibakteerisuutensa ansiosta se tehoaa erilaisiin tulehdussairauksiin, tukee terveiden solujen toimintaa, parantaa niiden aineenvaihduntaa, alentaa kuumetta, alentaa verenpainetta, tasoittaa kolesteroliarvoja, tukee maksan toimintaa ja suojaa sitä myrkyiltä, syöpälääkkeenä, diabeteksen hoidossa... Lista on todella pitkä ja vakuuttava.

Koulutunnit olivat myös puheenaiheena. Anneli Kankare kertoi hyvistä kokemuksistaan ja palautteesta mitä on kouluilta saanut ja täytyy sanoa, että samoilla linjoilla ollaan. Itsekin paljon koulutunteja tehneenä huomaan, että kysyntää on ja tarvetta näille tunneille. Rahoitus vaan on se ikävä seikka mikä tässäkin kohtaa on riittämätön....

Iltajuhlaa vietettiin Lounais-Suomen mehiläishoitajien 40-vuotisjuhlan merkeissä. Nautittiin irlantilaistansseista sekä MTT:n tutkijoiden "terapiaryhmän" tanssimusiikista. Ja tietusti vilkkuun asti ja vähän ylikin, mukavien ihmisten kanssa ja mistäs sitten koko ilta puhuttiin - no jos ei mehiläisistä, niin hunajan hinnasta ainakin =).

Mehiläinen meiän lintu metsän kukkien kuningas...

"Mehiläinen, meiän lintu, metsän kukkien kuningas!
Lähe nyt mettä noutamahan, simoa tavottamahan
mieluisasta Metsolasta, tarkasta Tapiolasta,
monen kukkasen kuvusta, monen heinän helpehestä
kipehille voitehiksi, pahoille parantehiksi!"

Mehiläinen, liukas lintu, jopa lenti löyhäytti
mieluisahan Metsolahan, tarkkahan Tapiolahan.
Nokki kukkia keolta, keitti mettä kielellänsä
kuuen kukkasen nenästä, sa'an heinän helpehestä.
Niin tulla tuhuttelevi, käyä käärämöittelevi,
kaikki siipensä simassa, sulkansa sulassa meessä.
Tämä pätkä Kalevalasta 15. Runo.