Tällä viikolla alkoi tuntua ekan kerran talvelta, pakkanen pysytteli päivälläkin alle nollan, hieman lunta ja auringonpaistetta. Silti näidenkin pesien edessä oli havaittavissa lentoa. Kokonaan eivät ole pörriäiset ulkomaailmaa vielä hylänneet.
Ravintoahan ei luonnosta enää löydy, joten ulkoilu on lähinnä pientä lenkkeilyä ja siipien verryttelyä. Talvivarastoilla mehiläiset ovat eläneet jo jonkun aikaa, toivotaan ettei keväästä tule liian pitkää, jotta ravinto riittäisi kevääseen saakka ja kun paju alkaa kukkia olisi jo lempeitä lentosäitä.
Paju itsessään on luonnolle ja henkimaailmalle hyvinkin tärkeä puu/pensas, vaikka sitä rikkakasvina vihataankin.
Salisylaattien ansiosta sitä on käytetty kuume ja tulehduskipulääkkeenä. Kelttien puukalenterissa paju (15.4.-12.5.) on ominaisuuksiltaan käytännöllinen, neuvokas, arvoituksellinen ja sinnikäs. Taikakaluissa se on ennustamisen, suojelun ja surusta vapautumisen väline. Paju on aina liitetty noitiin, ehkä osittain siksi, että sen varjokuva muistuttaa usein hulmuavahelmaista noitaa... (willow = paju , witch = noita perustuvat sanaan wigle = ennustaminen) Myös käärmeiden ja pajun katsotaan edustavan samoja voimia.
Pajun oksilla on etsitty vesisuonia ja niillä virvotaan kevät ja uusi elämä tervetulleeksi.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti