Kännykkä ja mehiläinen, tutkimustuloksia Pekka Niemelän selostamana

Kirjoitettu:	30.09.10 klo 17:09
Muokattu:	01.10.10 klo 14:10

Hunajata, hunajata! Kännykkä mehiläispesässä!

Punjabin yliopiston tutkijat Ved Parkash Sharma ja Neelima R. Kumar ovat raportoineet mielenkiintoisen tutkimuksen Current Science -lehdessä (VOL. 98, NO. 10). Tutkimuksen oli imponoinut tieto viime vuosien lisääntyneestä mehiläiskatoilmiöstä. Kokonaisia mehiläisyhdyskuntia on yllättäen romahtanut. Kun syytä on selvitetty, mitään merkkejä infektioista tai muista tunnetuista sairauksista ei ole ilmennyt. Kyseinen trendi on maailmanlaajuinen. Sähköisten laitteiden, häkkien, asemien, mokkuloitten ja monien muiden härpättimien valtava vyöry on lisännyt ympäristöön vaikuttavan elektrosaasteen ja radiofrekventtisen säteilyn määrää patoamattomalla vyöryllä. Jo aiemmin on arveltu, että hunajamehiläinen ei kestä tätä näkymätöntä uhkaa. Mehiläisen keho sisältää magnetiittia, joka auttaa suunnistamisessa. Intialaiset tutkijat tutkivat yksinkertaisessa koejärjestelyssä kännykkäsäteilylle altistettua ja altistamatonta populaatiota. Julkaisussa kirjoittajat toteavat merkitsevän (p<0.05) heikkenemisen yhdyskunnan vahvuudessa ja kuningattaren munien tuotantokyvyssä. Ruokaa keräävien työläisten työkyky heikkeni selvästi. Kokeen lopussa säteilyaltistetussa yhdyskunnassa ei ollut juurikaan hunajaa. Kokeessa toteutettu altistus ei tavallisesta kännykän käyttäjästä varmasti kuulosta erityisen julmalta. Kännykkäsäteilylle altistetuissa kolonioissa pesän suuaukon laitoja vasten asetettiin kaksi toimivaa puhelinta (GSM 900). Koejärjestelyssä vertailtavina oli myös ryhmä, joka altistettiin toimimattomille puhelimille ja ryhmä ilman puhelinta. Koeryhmää altistettiin toimivalle kännykälle kaksi kertaa päivässä klo 11 ja klo 15 ja ainoastaan kahdesti viikossa helmikuusta huhtikuuhun. Työläisten lentoaktiivisuus ja ruoankuljetuskyky romahtivat. Kokeen alkaessa pesien koko oli yhtä suuri. Kokeen loppuessa altistamaton pesä oli lähes kaksinkertainen kooltaan kennojen määrällä mitattuna. Altistamattomassa yhdyskunnassa oli hunajaa kahdeksankertainen määrä verrattuna altistettuun. Kokeen alkaessa altistettu ryhmä oli hedelmällisempi, mutta sen munanhautomisfrekvenssi putosi 545.9:stä 144.8:aan päivässä, kun altistamattomassa ryhmässä tuotanto muuttui 387.2:sta 376.2:een Tutkimusryhmän mukaan niissä kehitysmaissa, joissa elektrosmogia ei vielä esiinny merkittävästi, ei ole raportoitu mehiläisyhdyskuntien romahduksia. Jos hunajamehiläinen ei selviä, miten käy ihmisen? Toki ihminen ja ekosysteemi ovat uhan alla, jos yksi merkittävimmistä hyönteisistä katoaisi elektrosaasteen takia. Elektrosaasteen kasvulla ja ainakin yhdellä ihmisen sairauden lisääntymisellä näyttäisi olevan ajallinen yhteys. Erityisesti nuorten ihmisten aivolymfoomaa näyttäisi ilmenevän kasvavaan tahtiin. Esimerkiksi Oulun seudulla on puhuttu liki kymmenkertaisista ilmenemismääristä. Pekka Niemelä