Käämit kärysi, paloi pinna, korvista savu nousi

Markkinameininki nosti tänään tuskahien pintaan. EI-hän se, että ollaan käsityöläisiä SAA tarkoittaa sitä, että ollaan aivan KÄSIÄ käytännön asioissa. Kuten nyt järjestelytoiminnassa esimerkiksi. Tässä on nyt tullut sen verran messuja, markkinoita ja kissanristiäisiä kierrettyä, että alkaa olla jonkinlainen kuva siitä mikä kuuluu markkinoiden järjestäjien tehtäviin ja mitä niihin yleensä ei kuulu.

Mainonta eräs asia mikä niihin ehdottomasti kuuluu. Jos pöytäpaikan hinta on 230e niin kyllä sitä tapahtumaa pitää myös mainostaa, omilla verkkosivuilla vähintäänkin kun sellaiset kerran on olemassa. Ja ympäristössä, paikallislehdessä on tapahtumakalenteri missä on edullista ilmoittaa, some on keksitty..... ARGH!

Saapi nähdä kierränkö kaukaa ensi vuonna vai muuttuuko homma. Luulisin, että aika moni mukana olleista kiertää kaukaa. Valitettavaa, sillä miljöö olisi kiva ja sijainti keskeinen, mutta kauppiaita ei voi vain rahastaa antamatta mitään vastineeksi.

Se, että minä yksin möykkään, että tulkaa markkinoille ei aivan riitä, tarvitaan muitakin.