torstai 3. maaliskuuta 2011

Mielialavoidetta nassuun

Testilaboratorio viritteli sitruunaista voidetta kuvan aineksista. Tyrnistäkin tein hieman ohuemman version päiväkäyttöön, mutta se oli niin sukkelaa sorttia, että otti jalat allensa ennen kuin hoksasin kuvaa ottaa. No kommentteja tulee varmasti jälkijunassa. Niitä odotellessa voin siis nauttia sitruunan niin virkistävästä ja mieltä keventävästä vaikutuksesta.
Tätä tehdessäni mietin jälleen kerran, että nuo hajusteet on sitten jännä juttu. Sitruunassa on voimakas tuoksu sellaisenaan tai eteerisenä öljynä, eikä se tee pahaa vaikka suoraan pullosta sitä itseeni imisin.
Mutta ostimpa taannoin tässä tytöille purkkapussin kaupasta ja poieshan ne piti pistää kun en kestänyt sitä hajua mikä niistä purkista tuli kun tytöt niitä ylen tyytyväisinä nassuttivat. Enkä siis itse syönyt niistä ainuttakaan. Enkä nyt oikein voinut tytöillekään sanoa, että mars pihalle sitä purkkaa syömään....



3 kommenttia:

  1. Ihanaa, sitruunaa! Se on kuulunut aina mun lempituoksuihini. Muutenkin nämä luonnon omista aineosista tehdyt öljyt ja muut ovat aina ihania - toisin kuin nuo keinotekoiset. Eli sama fiilis kuin tuosta purkasta, tulee joskus jostakin karkista. Mutta elän yhä toivossa että pääsen jollekin sun kurssille jossa voin näpertää omin pikkukätösin dödöä ja saippua, voiteita tulee käytettyä aika vähän (luotan ihon omaan kykyyn pitää yllä rasvatasapainoa).

    Terkuin, Sanna

    VastaaPoista
  2. Kun olit Roukon koulussa (5c-luokalla)kertomassa mehiläisistä ja hunajasta, niin se oli mielenkiintoista ja päätettiin äitin kansssa ostaa hunajaa. :D
    Missä kaupungissa sä asut, kun tuli vaan mieleen? Haluisin tietää, kun sulla on niin hieno asuinpaikka noista Youtube-videoista päätellen.

    VastaaPoista
  3. Hienoa, että löysit jo tänne blogiin asti =).
    Kangasallahan minä, teidän koululta ajelee meille noin puoli tuntia.

    VastaaPoista