Saanko esitellä, tässä on Jone

Tässä se nyt sitten on. Jone. Aarrekarttaan kyllä olin leikellyt kuvia avantista, siitä pienestä ja vihreästä pirulaisesa, mutta tämän tarinan käänteet olivat kyllä niin veikeitä että väri vaihtui ja koneen koko haaveista hieman kasvoi. (-tähän kohtaan kuuluu se kuuluisa "hups"... )
Kyllä mulle tämä sinivalkoinen peto kelpaa loistavasti, hienosti se puski läpi pihan pitkän pujoviidakon. Hur hur vaan. Se niistä pujoista ja pihakin näyttää ihan erilaiselta. Joo, tasoitella pitäisi ja vaikka mitä, mutta kaikki aikanaan. Kaivinkonetta ei vielä ole testattu, mutta eiköhän jo viikonloppuna kerkeä sitäkin kokeilemaan.

Hullu Renkikin kehrää tyytyväisyyttään, siltä säästyy monta voimanponnistusta kun pääsee siirtelemään tavaraa Jonen piikeillä kottikärryn sijaan.... Puhumattakaan siitä ettei maidonhakureissulla tarvii enää kävellä.. =)

Ukkokultaa tässä on kiittäminen. Jone tuotiin pihaan punainen rusetti katolla, eihän siinä voi muuta kuin hymyillä. Tässä lienee työnsarkaa nyt koko perheelle, täytyyhän Jonenkin tehdä jotain ruokansa eteen. -ainahan meillä on vieraatkin laitettu töihin... =)