5-vuotis katsaus

Paljon mahtuu muutamaan vuoteen, ei uskoisi.
Kahdella pesällä alkuun, muutamassa vuodessa 40 pesää, hieman karvaan tappion makua ja taas aloitettiin alusta.
Ensin oli vain se hunaja itse. Sitten se muotoutui jo monen tyyppisiksi valmisteiksi ja tuotteiksi. Nyt voi sanoa, että toiminta on vakiintunut ja löytyy se vakiasiakaskunta. Mutta kun sitä itse tahtoo aina välillä jotain uutta, vaikka itsessään mehiläistarhajan työ on erittäin vaihtelevaa, enemmän kuin moni muu ala. Välillä meinaa iskeä se harakkasyndrooma ja kaiken yhdistäminen omaan osaamiseen tuntuu loistoidealta, mutta onneksi ne ajatukset aina kiteytyy ajan kanssa.
Pitkään olen toiminut yksin, mutta viimeisen vuoden aikana on pitänyt opetella toimimaan tiiminä koska sain mieheni mukaan toimintaan. Edessä on siis aivan uudenlaisia haasteita ja uudenlaisia mittasuhteita. Oma matikkapääni on aina sitkeästi väittänyt, että yksi plus yksi on kaksi, mutta pakko se on uskoa etteihän se todellakaan mene niin. Se on jotain paljon enemmän.
Pitkään kaikki on perustunut vain omaan osaamiseeni tai kaikkeen sellaiseen minkä olen voinut melko pienellä panostuksella opetella. Nyt täytyy toimintaa laajentaa sillä tavalla, että mukaan tulee myös puolison osaaminen. Kokonaisuus kun saadaan hiotuksi yhtenäiseksi ja toimivaksi niin hyvä tästä tulee.